Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019

Publication Type:Book
Year of Publication:2019
Authors:E. Hyvärinen, Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A., Liukko, U. - M.
Number of Pages:704
Publisher:Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus
City:Helsinki
ISBN:978-952-11-4973-3, ISBN 978-952-11-4974-0
Keywords:bedömning, conservation of species, hotade arter, IUCN, lajiston suojelu, punainen lista, Red list, rödlista, skydd av arter, threat assessment, threatened species, uhanalaiset lajit, uhanalaisuusarviointi
Abstract:

Tiivistelmä: Julkaisussa esitellään Suomen lajien viides uhanalaisuusarviointi. Suomen lajimäärän arvioidaan nykyään olevan vähintään 48 000. Riittävät tiedot uhanalaisuusarviointiin oli 22 418 lajista tai alemmasta taksonista, mikä on noin 47 % lajistosta. Uhanalaisiksi arvioitiin 2 668 lajia tai alempaa taksonia eli noin 11,9 % arvioiduista lajeista. Punaisen listan lajeja, joihin kuuluvat uhanalaisten lisäksi hävinneet, silmälläpidettävät ja puutteellisesti tunnetut on yhteensä 6 683 (29,8 %). Arvioiduista lajeista äärimmäisen uhanalaisia (CR) on 489, erittäin uhanalaisia (EN) 918, vaarantuneita (VU) 1 260, silmälläpidettäviä (NT) 1 912, puutteellisesti tunnettuja (DD) 1 792, hävinneitä (RE) 312 ja elinvoimaisia (LC) 15 735. Arviointi tehtiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeiden ja kriteerien mukaan. IUCN:n alueellisen uhanalaisuusarvioinnin kriteerit perustuvat lajien havaittuun, arvioituun, pääteltyyn tai ennustettuun populaatioiden pienenemiseen, levinneisyys- tai esiintymisalueen kokoon, pieneen ja jatkuvasti taantuvaan tai hyvin pieneen populaatioon tai kvantitatiiviseen analyysiin. Lisäksi Suomessa on dokumentoitu lajien elinympäristöt sekä uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät. Enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä (31 %) sekä perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä (24 %). Uhanalaisten osuus kunkin elinympäristön arvioiduista lajeista on korkein tunturipaljakalla (37,9 %). Uhanalaisten lajien määrä on suurin hemiboreaalisella ja eteläboreaalisella vyöhykkeellä Etelä-Suomessa. Julkaisussa vertaillaan arvioinnin tuloksia vuoden 2010 tuloksiin esimerkiksi uhanalaisuusindeksin avulla. Lisäksi julkaisussa tarkastellaan vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnin ohjausryhmän ehdotusten toteutumista. Arvioinnin tulosten pohjalta Eliölajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmä (LAUHA) esittää 13 toimenpide-ehdotusta uhanalaisten lajien suojelun, hoidon, tutkimuksen ja seurannan järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Arvioinnit on tehty eliöryhmäkohtaisissa työryhmissä ja työn tulokset esitellään eliöryhmittäin 39 luvussa.

Viittausohje, kun viitataan koko julkaisuun: Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 s. http://hdl.handle.net/10138/299501

Sammandrag: I denna bok presenteras resultat av Finlands femte hotbedömning. Finlands artantal uppskattas för tillfället till minst 48 000. Tillräckliga uppgifter för hotbedömning fanns om 22 418 arter eller lägre taxa, vilket utgör 47 % av alla arter. Av dessa bedömdes 2 667 arter eller lägre taxa vara hotade, d.v.s. 11,9 %. Rödlistade arter, som förutom hotade arter även innefattar försvunna arter, nära hotade arter och arter som det råder kunskapsbrist om, uppgår till 6 683 (29,8 %). Av de bedömda arterna är 498 akut hotade (CR), 918 starkt hotade (EN), 1 260 sårbara (VU), 1 912 nära hotade (NT), 1 792 med kunskapsbrist (DD), 312 försvunna (RE) och 15 735 livskraftiga. Hoten har bedömts på basis av Internationella Naturvårdsunionens (IUCN) regionala hotbedömningskriterier. Kriterierna grundar sig på observerad, deduktiv eller estimerad minskning av populationer eller utbrednings- och förekomstområden, en liten och kontinuerligt minskande eller en mycket liten population eller på kvantitativ analys. Därutöver har arternas livsmiljö, hotorsak och hotfaktorer i Finland dokumenterats. Majoriteten av de hotade arterna lever i skogar (31 %), vårdbiotoper och andra kulturmiljöer (24 %). Antalet hotade arter är högst inom den hemiboreala och sydboreala zonen i södra Finland. Andelen hotade arter i en specifik habitattyp är högst i kalfjället(37,9 %). I publikationen jämförs resultaten av hotbedömningen med resultaten från år 2010 t.ex. med hjälp av rödlisteindexet. Vid sidan av bedömningsresultaten beskrivs de mest påtagliga administrativa och juridiska åtgärder som vidtagits för artskydd samt forskning och övervakning sedan den föregående bedömningen. Hotbedömningens styrgrupp (LAUHA ) föreslår 13 åtgärder för organisering och finansiering av skydd, vård, forskning och övervakning av hotade arter. Resultaten av bedömningen som är genomförd av expertgrupper presenteras i 39 kapitel som omfattar olika organismgrupper.

The Red List of Finnish Species 2019

Abstract: This publication describes the fifth assessment of Finnish threatened species. The current estimated number of species in Finland is at least 48,000. Sufficient information was available for the evaluation of 22,418 species or lower taxa, which is approximately 47% of all species. In total, 2,667 species or lower taxa (11.9%) were assessed as threatened. The red-listed species, which, in addition to threatened species, include the species classified as Regionally Extinct, Near Threatened, and Data Deficient, total 6,683 (29.8%). Of the species evaluated, 489 were classified as Critically Endangered (CR), 918 as Endangered (EN), 1,260 as Vulnerable (VU), 1,912 as Near Threatened (NT), 1,792 as Data Deficient (DD), 312 as Regionally Extinct (RE), and 15,735 as of Least Concern (LC). The assessment was carried out in accordance with guidelines and criteria issued by the International Union for Conservation of Nature (IUCN) and applied in assessments at the regional level. These criteria are based on observed, estimated, inferred, or projected population size reduction; the extent of occurrence or area of occupancy; continuing decline in a small population or a very small size of population; or a quantitative analysis. In addition, species’ habitats, as well as causes of threat and threat factors, were documented in the Finnish evaluation. The majority of threatened species live in forests (31%) and in rural biotopes and other cultural habitats (24%). Of the species assessed the proportion of threatened species is highest in Alpine habitats (37.9%). The number of threatened species is highest in the hemiboreal and southern boreal zones in southern Finland. The results of the assessment are compared to the previous assessment 2010 for example with the Red List Index. In addition, proceedings of the proposals given by the steering group of the previous assessment are evaluated. The steering group of this assessment made 13 proposals for measures for the arrangement and financing of the conservation, management, research, and monitoring of threatened species. The results of the work of the expert groups responsible for the evaluation are presented in 39 organism group -specific sections.

Reference of the publication: Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (eds.) 2019. The 2019 Red List of Finnish Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 p. http://hdl.handle.net/10138/299501

Publication date: 26/02/2019

URL:http://hdl.handle.net/10138/299501
Citation Key:1797
Scratchpads developed and conceived by (alphabetical): Ed Baker, Katherine Bouton Alice Heaton Dimitris Koureas, Laurence Livermore, Dave Roberts, Simon Rycroft, Ben Scott, Vince Smith